9 keskeistä ESG-raportointikehystä vuonna 2025

9 minuuttia03/18/2025

ESG-raportointi on kiistatta monimutkaista. Ernst & Young arvioi, että maailmanlaajuisesti on olemassa yli 600 ESG-kehystä ja -standardia, joista osa on räätälöity tietyille toimialoille tai alueille, kun taas toiset ovat laajoja, mutta eivät ole saaneet laajaa hyväksyntää.

Viime vuoden aikana EU:n, Yhdysvaltojen ja Kanadan hallitukset ovat ryhtyneet toimiin ESG-sääntelyn toimeenpanemiseksi. Vaikka ESG-raportointi on perinteisesti ollut vapaaehtoista, nämä lainsäädännölliset muutokset merkitsevät sitä, että tietyiltä toimialoilta edellytetään nyt vaatimusten noudattamista, kun taas toiset toimialat voivat halutessaan tehdä niin noudattaakseen sijoittajien ja asiakkaiden odotuksia.

Tässä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ESG-raportointivelvoitteiden noudattaminen voi olla haastavaa. Oikean tuen avulla organisaatiot voivat kuitenkin virtaviivaistaa ESG-ohjelmiensa kehittämis- ja hallinnointiprosessia ja varmistaa, että niiden strategiat pysyvät tehokkaina sekä nyt että tulevaisuudessa.

Mitä ovat ESG-kehykset?

ESG-raportoinnissa on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että toimitetut tiedot ovat merkityksellisiä ja vertailukelpoisia toimialan tai sijoitussalkun eri yritysten välillä. Todellisen vertailukelpoisuuden saavuttaminen edellyttää yhteistä perustaa - tässä tapauksessa yhteistä ESG-raportointikehystä.

Kehykset standardoivat raportointia, mikä luo johdonmukaisuutta ja avoimuutta. Ilman niitä yritykset voivat valikoivasti tuoda esiin sellaisia mittareita, jotka antavat niistä parhaan kuvan, jolloin sijoittajien on vaikea erottaa toisistaan organisaatiot, jotka todella edistyvät kohti kestävän kehityksen tavoitteita niistä, jotka vain näyttävät edistyvän.

Termejä ESG-raportointistandardit ja ESG-raportointikehykset käytetään kuitenkin usein vaihtelevasti, mikä aiheuttaa sekaannusta. Tämä ei ehkä ole ongelma vapaaehtoisessa raportoinnissa, mutta se on kriittinen, kun vaatimustenmukaisuutta edellytetään. Sen ymmärtäminen, mitkä ESG-raportointikehykset ovat tunnustettuja ja sovellettavissa organisaatioon, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan täyttää sääntelyvelvoitteet ja säilyttää uskottavuus.

Mitä eri raportointikehyksiä on olemassa?

ESG-raportointikehyksiä on saatavilla lukuisia, ja niiden erojen ymmärtäminen on tärkeää yrityksille, jotka haluavat mukautua alan standardeihin ja sääntelyvaatimuksiin. Kullakin kehyksellä on oma tarkoituksensa, olipa kyse sitten kestävän kehityksen tiedonantojen ohjaamisesta, mittareiden standardoinnista tai vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta.

Seuraavassa on yleiskatsaus tärkeimpiin ESG-raportointikehyksiin, jotta ymmärrät niiden rakenteen ja toimialan merkityksen. Ennen kuin kehität ESG-ohjelmasi, varmista, että käytät liiketoimintaasi sovellettavia ajantasaisimpia kehyksiä. Harkitse, miten voit sovittaa tiedonkeruustrategiasi yhteen puitteiden vaatimusten kanssa, jotta raportointia voidaan tehostaa ja vaatimustenmukaisuus varmistaa.

1. CDP

CDP (aiemmin Carbon Disclosure Project) on maailmanlaajuinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka ylläpitää laajalti käytettyä ympäristötietojärjestelmää yrityksille, kaupungeille, osavaltioille ja alueille. Se tarjoaa organisaatioille puitteet ympäristövaikutustensa mittaamiseen, hallintaan ja raportointiin erityisesti ilmastonmuutoksen, vesiturvallisuuden ja metsäkadon kaltaisilla aloilla.

CDP kerää ympäristötietoja standardoitujen kyselylomakkeiden avulla ja pisteyttää osallistujat niiden avoimuuden ja suorituskyvyn perusteella. Sijoittajat, sidosryhmät ja sääntelyviranomaiset käyttävät CDP:n tietoja arvioidessaan ympäristöriskejä ja kestävän kehityksen toimia. Monet yritykset raportoivat CDP:n kautta osoittaakseen sitoutumisensa kestävään kehitykseen, noudattaakseen ESG-odotuksia ja kehittyviä sääntelyvaatimuksia.

CDP antaa myös vuotuisen kestävän kehityksen pisteytyksen, joka perustuu yritysten raportoinnin syvyyteen ja niiden toimien tasoon vuoden aikana. Sijoittajat käyttävät CDP:n vuosittaista A-luetteloa apunaan sijoitusten painopisteiden asettamisessa ja kestävien kumppaneiden löytämisessä.

2. Yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva direktiivi (CSRD)

Yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva direktiivi (CSRD) on seuraava vaihe EU:n yritysten ESG-raportoinnissa. Suuremmat organisaatiot, jotka jo tuntevat muita kuin taloudellisia tietoja koskevan raportointidirektiivin (NFRD), luopuvat siitä asteittain CSRD:n hyväksi, sillä siinä otetaan käyttöön kattavammat ja standardoidummat raportointivaatimukset.

Vaikka CSRD luo sääntelykehyksen, yritysten on noudatettava eurooppalaisia kestävän kehityksen raportointistandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) omien tietojensa julkistamisessa. Nämä standardit kattavat neljä keskeistä alaa:

• Yleiset tiedot
• Ympäristötiedotteet
• Hallintoa koskevat tiedot
• Kestävyyttä koskevat tiedot

Vaikka kullakin standardilla on omat yksityiskohtaiset vaatimuksensa, niitä tulisi tarkastella osana laajempaa, integroitua raportointiohjelmaa, joka antaa kokonaisvaltaisen kuvan yrityksen ESG-toiminnasta.

Euroopan komissio hyväksyi 25. helmikuuta 2025 uuden ehdotuspaketin, joka tunnetaan nimellä "Omnibus Simplification Package" ja jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa EU:n sääntöjä, mukaan lukien CSRD. Näiden muutosten tuloksena noin 80 prosenttia yrityksistä poistetaan CSRD:n soveltamisalasta, jolloin kestävän kehityksen raportointivelvoitteet keskitetään suurimpiin yrityksiin, joilla on todennäköisemmin suurimmat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön.

3. Liiketoiminnan vastuullisuutta ja kestävää kehitystä koskeva raportti (BRSR)

Yritysvastuu- ja kestävän kehityksen raportti (BRSR) on Intian arvopaperimarkkinavalvonnan ja pörssilautakunnan (SEBI) käyttöön ottama pakollinen ESG-raportointikehys Intian pörssiyhtiöille. Markkinakapitalisoinniltaan 1000 suurimman pörssiyhtiön on toimitettava BRSR:n mukainen raportti. Se korvaa aiemman yritysvastuuraportin (BRR), ja sen tavoitteena on lisätä avoimuutta ja vastuullisuutta yritysten kestävyyskäytännöissä.

BRSR on yhdenmukainen maailmanlaajuisten ESG-raportointikehysten kanssa, ja se edellyttää, että yritykset julkistavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät tulokset eri mittareilla. Se rakentuu vastuullista liiketoimintaa koskevien kansallisten suuntaviivojen yhdeksän periaatteen ympärille ja kattaa muun muassa seuraavat näkökohdat:

• Ympäristövaikutukset (energiankulutus, päästöt, jätehuolto)
• Sosiaaliset tekijät (työntekijöiden hyvinvointi, monimuotoisuus, ihmisoikeudet).
• Hallintokäytännöt (liiketoimintaetiikka, riskienhallinta, sääntelyn noudattaminen).

SEBI on julkaissut ohjeasiakirjan, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä kaikkea raporttiin on sisällytettävä. Yleisesti ottaen näihin kuuluvat:

1. Yleinen tiedonantovelvollisuus
2. Hallintoa ja prosesseja koskeva tiedonantovelvollisuus
3. Periaate älykkään suorituskyvyn tiedonantovelvollisuudesta

4. Maailmanlaajuinen kiinteistöjen kestävän kehityksen vertailuindeksi (GRESB)

GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark)on johtava ESG-vertailu- ja raportointikehys, joka on suunniteltu erityisesti kiinteistö- ja infrastruktuurialoille. Se tarjoaa standardoituja arviointeja kiinteistöyhtiöiden, kiinteistösijoitusyhtiöiden (REIT), infrastruktuurirahastojen ja omaisuudenhoitajien kestävyyssuorituskyvyn mittaamiseksi ja vertailemiseksi.

Sijoittajat, omaisuudenhoitajat ja alan sidosryhmät käyttävät GRESB-pisteitä arvioidakseen salkkujensa kestävyyssuorituskykyä, vähentääkseen riskejä ja noudattaakseen maailmanlaajuisia ESG-odotuksia. Monet kiinteistö- ja infrastruktuuriyritykset osallistuvat GRESB:hen houkutellakseen vastuullisia sijoituksia, parantaakseen toiminnan tehokkuutta ja pysyäkseen edellä sääntelyn muutoksia.

Suuri osa GRESB:n tiedoista keskittyy kiinteistöalaan, ja vuosittaiset vertailuarvot raportoivat:

• Kiinteistöt 
• Kiinteistökehitys 
• Infrastruktuurirahastot 
• Infrastruktuurin omaisuuserät 

5. Global Reporting Initiative (GRI) 

Global Reporting Initiative on todennäköisesti tunnetuin ESG-raportointistandardeista, ja noin 73 prosenttia maailman 250 suurimmasta yrityksestä noudattaa GRI:tä ESG-raportoinnissaan.

GRI-standardi sisältää kolme standardisarjaa. Nämä ovat:

• Yleispätevä - Kolmen standardin sarja, joka koskee kaikkia raportoivia organisaatioita. Yleiset standardit kattavat yrityksen operatiivisen toiminnan perusteet.
• Aihekohtaiset - Nämä on jaettu kolmeen sarjaan aineellisten aiheiden perusteella: 200 (taloudelliset aiheet), 300 (ympäristöaiheet) ja 400 (sosiaaliset aiheet).
• Alakohtaiset standardit - Neljä ensisijaista ryhmää, jotka muodostavat alan merkittävimmät vaikutusalueet: Prioriteettiryhmä 1 (perusmateriaalit ja -tarpeet), prioriteettiryhmä 2 (teollisuus), prioriteettiryhmä 3 (liikenne, infrastruktuuri ja matkailu) ja prioriteettiryhmä 4 (muut palvelut ja kevyt teollisuus).

6. Kansainvälinen kestävän kehityksen standardilautakunta (ISSB)

Kansainvälinen kestävän kehityksen standardilautakunta (International Sustainability Standards Board) on IFRS-säätiön (International Financial Reporting Standards Foundation) perustama riippumaton elin, jonka tehtävänä on kehittää maailmanlaajuinen perusta kestävään kehitykseen liittyville tilinpäätöstiedoille. ISSB:n tavoitteena on luoda standardoidut ESG- raportointistandardit, jotka lisäävät avoimuutta, vertailtavuutta ja johdonmukaisuutta eri toimialoilla ja maissa.

ISSB julkaisi kesäkuussa 2023 maailmanlaajuiset kestävän kehityksen ja ilmastotietojen julkistamista koskevat standardit. Näihin viimeisteltyihin standardeihin kuuluvat IFRS S1 Yleisetvaatimukset kestävään kehitykseen liittyvien taloudellisten tietojen julkistamisesta ja IFRS S2Ilmastoon liittyvät tilinpäätöstiedot. Jos haluat lisätietoja ISSB:stä ja sen uusista raportointistandardeista, tutustu kattavaan englanninkieliseen blogiimme täällä.

7. Sustainability Accounting Standards Board (SASB) 

Sustainability Accounting Standards Board (SASB) on kehys, joka tarjoaa yrityksille toimialakohtaisia standardeja taloudellisesti merkittävien ESG-tietojen julkistamiseksi sijoittajille. SASB auttaa yrityksiä tunnistamaan ja raportoimaan kestävään kehitykseen liittyvistä asioista, jotka todennäköisimmin vaikuttavat niiden taloudelliseen tulokseen. Kesäkuusta 2022 alkaen SASB:n standardit ovat nyt osa International Sustainability Standards Boardin (ISSB) viitekehystä, ja ne edistävät erityisesti IFRS S1 -standardin laatimista yleisten kestävyyteen liittyvien tietojen julkistamista varten.

SASB:n standardit ovat käytännöllinen väline periaatteisiin perustuvien viitekehysten, kuten TCFD:n ja IIRC:n tarjoamien viitekehysten, täytäntöönpanoon. Monet yritykset käyttävät sekä SASBin että GRI:n standardeja vastatakseen eri yleisöjen tarpeisiin. SASB tarjoaa joukon toimialakohtaisia standardeja, jotka kattavat 77 toimialaa 11 kategoriassa.

8. Tieteeseen perustuvia tavoitteita koskeva aloite (SBTi)

Science Based Targets -aloite (SBTi) on maailmanlaajuinen standardi, joka auttaa yrityksiä asettamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ilmastotieteen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 °C:een tai selvästi alle 2 °C:een.

Yritykset ottavat SBTi:n käyttöön:

• Osoittaakseen ilmastojohtajuutta ja uskottavuutta kestävyyssitoumuksissa.
• Täyttääkseen sijoittajien ja sidosryhmien odotukset avoimista, tieteeseen perustuvista ilmastotoimista.
• Yhdenmukaistaakseen sääntely- ja rahoitusalan tiedonantokehysten kanssa, kuten ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia tietoja käsittelevän työryhmän (TCFD) ja kansainvälisen kestävän kehityksen standardilautakunnan (ISSB) kanssa.

SBTi on laajalti tunnustettu yritysten ilmastotavoitteiden asettamisen kultaiseksi standardiksi, joka auttaa yrityksiä siirtymään kohti vähähiilistä taloutta.

9. Ilmastoon liittyviä taloudellisia tietoja käsittelevä työryhmä (TCFD)

Ilmastoon liittyviä taloudellisia tietoja käsittelevä työryhmä (Task Force on Climate-relatedFinancial Disclosures, TCFD) on maailmanlaajuisesti tunnustettu viitekehys, joka antaa yrityksille ohjeita ilmastoon liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien julkistamisesta. Rahoitusvakausneuvosto (FSB) loi sen, jotta sijoittajat, lainanantajat ja sidosryhmät ymmärtäisivät, miten ilmastonmuutos vaikuttaa taloudelliseen tulokseen.

TCFD antaa suosituksia tietojen julkistamisesta neljällä keskeisellä alalla, joita ovat hallinto, strategia, riskienhallinta sekä mittarit ja tavoitteet. Siinä esitetään myös parhaita käytäntöjä raportointia varten.

Yhdessä tämä auttaa yrityksiä kertomaan, miten ilmastoon liittyvät asiat vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan niiden taloudelliseen tulokseen. Se auttaa myös sijoittajia tunnistamaan ilmastoriskit ja tekemään paremmin perusteltuja sijoituspäätöksiä.

Heinäkuussa 2023, sen jälkeen kun ISSB:n standardit, jotka ovat yhdenmukaisia TCFD:n julkaisemien neljän ydinsuosituksen ja yhdentoista suositellun tiedonantomuodon kanssa, oli julkaistu, rahoitusvakauslautakunta ilmoitti, että TCFD oli saanut työnsä päätökseen ja että IFRS-säätiö ottaisi vastuulleen TCFD:n vastuulla olevien yritysten ilmastoon liittyvien tiedonantojen edistymisen seurannan. Vaikka TCFD:n työ on saatu päätökseen, TCFD:n suositukset ovat edelleen yritysten käytettävissä, jos ne haluavat niitä käyttää.

Miten päästä alkuun raportointikehysten kanssa?

Ihanteellinen aika aloittaa ESG-raportointiohjelman toteuttaminen on nyt, kun monet alan vaatimukset ovat vielä vapaaehtoisia. Varhainen aloittaminen antaa sinulle mahdollisuuden kerätä huolellisesti tarvittavat tiedot, kvantifioida tulokset ja raportoida ESG-toiminnasta tavalla, joka on merkityksellinen, todennettavissa ja arvokas yrityksen johdolle, osakkeenomistajille, sijoittajille ja yhteisölle.

ESG-kehyksen kehittyvän maiseman seuraaminen voi kuitenkin olla ylivoimaista. Sen ymmärtäminen, mitkä puitteet koskevat toimialaa, mukautuminen konsolidointeihin ja menetelmien tehokas käyttö edistymisen seuraamiseksi vaatii paljon aikaa ja vaivaa.

AMCS yksinkertaistaa prosessia virtaviivaistamalla tiedonkeruuta ja hyödyntämällä todennettuja menetelmiä päästöjen kvantifioimiseksi. AMCS ESG Solutioniin (entinen Quentic) integroitujen useiden raportointikehysten ansiosta voit hallita tietojasi tehokkaasti, kun alusta varmistaa kehittyvien standardien noudattamisen ja pitää metodologiat ajan tasalla.

Kun teet yhteistyötä AMCS:n kanssa, voit määrittää ESG-tietosi alusta alkaen oikein, jolloin raportointi on saumatonta ja voit seurata reaaliaikaisesti edistymistäsi kohti kestävän

kehityksen tavoitteita.

Oletko valmis ottamaan ESG-raportoinnin haltuun? Keskustele asiantuntijamme kanssa jo tänään ja kerro, miten AMCS ESG -ratkaisu voi tukea tarpeitasi.