9 minuuttia06/05/2024
Euroopan unionin uusin edistysaskel EU:n yritysten ESG-raportoinnissa, joka tunnetaan nimellä Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), tulee voimaan vuonna 2024. Tämä uusi direktiivi korvaa aiemmin voimassa olleen muita kuin taloudellisia tietoja koskevan raportointidirektiivin (Non-Financial Reporting Directive, NFRD) ja vaikuttaa kaikenkokoisiin yrityksiin.
Riippumatta siitä, onko yritys jo aiemmin noudattanut NFRD:tä, onko sillä jo olemassa oleva ESG-ohjelma vai onko ESG-raportointi täysin uusi asia, CSRD vaikuttaa koko Euroopan liiketoimintaan. Määräaikojen lähestyessä on ratkaisevan tärkeää, että yritykset ymmärtävät uuden standardin mukaiset velvollisuutensa ja valmistautuvat täyttämään sen vaatimukset.
Tässä artikkelissa selvennämme mikä CSRD on, kenen on noudatettava sitä, milloin se tulee voimaan, mitä CSRD-raportti sisältää, miksi sinun pitäisi aloittaa valmistautuminen ja paljon muuta.
Aloitetaan.
Mikä on yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva direktiivi (CSRD)?
Yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on Euroopan unionin laki, joka velvoittaa suuryritykset julkistamaan tietoja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon kohdistuvista vaikutuksistaan (ESG). Tämä direktiivi korvaa EU:n muuta kuin taloudellista raportointia koskevan direktiivin (NFRD) ja asettaa pian kattavampia ESG-raportointivelvoitteita lukuisille yrityksille sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
CSRD:n ensisijaisena tavoitteena on antaa sijoittajille ja sidosryhmille olennaisia tietoja kestävään kehitykseen, kuten ilmastonmuutokseen, liittyvistä sijoitusriskeistä. Lisäksi siinä korostetaan avoimuuden tärkeyttä, kun halutaan paljastaa, miten yritykset vaikuttavat ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Mitä eroa on NFRD:n ja CSRD:n välillä?
CSRD kattaa paljon laajemman kirjon kuin NFRD, erityisesti raportointivaatimusten osalta. NFRD koski vain suuria julkisyhteisöjä, joilla on yli 500 työntekijää EU:n tilinpäätösdirektiivin mukaisesti, kun taas CSRD kattaa pienemmät yritykset ja EU:n ulkopuoliset yritykset seuraavien kolmen vuoden aikana.
CSRD:n täytäntöönpanon edetessä odotetaan, että yli 50 000 organisaation on aloitettava raportointi CSRD:n vaatimusten mukaisesti, mikä on huomattava lisäys NSRD:n nykyisin kattamaan 12 000 organisaatioon verrattuna. Osallistumista merkittävästi lisäämällä CSRD:llä pyritään edistämään ratkaisevasti Euroopan tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Milloin yritysten on aloitettava raportointi CSRD:n mukaisesti?
EU:ssa toimivien yritysten ensimmäinen CSRD:n mukainen raportointivuosi on vuonna 2024, ja raportit on toimitettava vuoden 2025 alussa. Seuraavien neljän vuoden aikana direktiivi otetaan asteittain käyttöön, ja niille organisaatioille annetaan enemmän aikaa, jotka eivät tällä hetkellä kuulu NFRD:n soveltamisalaan.
Yritykset, joihin sovelletaan CSRD:tä ensimmäisenä raportointivuotena, toimivat seuraavasti:
Tammikuu 2024 - yritykset, joihin jo sovelletaan NFRD:tä, eli EU:n suuret yleishyödylliset yhteisöt ja niiden emoyhtiöt, joilla on yli 500 työntekijää.
Tammikuu 2025 - kaikki muut EU:ssa listatut suuret yritykset, jotka eivät tällä hetkellä kuulu kansallisten rahoitusnormistojen direktiivin soveltamisalaan, sekä EU:n ulkopuoliset suuret yritykset tai EU:n säännellyillä markkinoilla listatut emoyritykset, joilla on yli 250 työntekijää.
Tammikuu 2026 - EU:ssa noteeratut pienet ja keskisuuret yritykset.
EU:n mukaan pieniksi yrityksiksi katsotaan yritykset, joilla on alle 50 työntekijää ja joiden taseen nettoliikevaihto on alle 4 miljoonaa euroa (4,9 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) tai 8 miljoonaa euroa (9,9 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria).
EU katsoo keskisuuriksi yrityksiksi yritykset, joiden palveluksessa on yli 50 mutta alle 250 työntekijää ja joiden taseen loppusumma on 4-20 miljoonaa euroa (4,9-4,6 miljoonaa dollaria) tai nettoliikevaihto 8-40 miljoonaa euroa (9,9-4,3 miljoonaa dollaria).
Tammikuu 2026 on myös EU:n ulkopuolisille pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat listautuneet EU:n säännellyillä markkinoilla, ensimmäinen vaiheittainen käyttöönottopäivä, jota voidaan kuitenkin pidentää tammikuuhun 2028, jos ne antavat kirjallisen selvityksen siitä, miksi vaadittuja tietoja ei ole annettu niiden vuotuisessa toimintakertomuksessa.
Tammikuu 2028 - EU:n ulkopuoliset yritykset, joita ei ole listattu EU:n säännellyillä markkinoilla. Toisin sanoen kansainväliset yritykset, joita ei ole listattu EU:n sääntelemissä pörsseissä mutta jotka harjoittavat liiketoimintaa EU:ssa.
Mitä poikkeuksia CSRD:stä on olemassa?
Kun ohjelma on otettu täysin käyttöön, CSRD:n poikkeuksia on hyvin vähän, erityisesti kun tavoitteena on laajentaa merkittävästi kestävän kehityksen raportointia eurooppalaisessa liike-elämässä.
Kestävän kehityksen raportoinnin läpinäkyvyyden ja vertailukelpoisuuden lisääminen on toinen CSRD:n tärkeimmistä tavoitteista. Tämän vuoksi raportoivien yritysten CSRD-raportit on sisällytettävä niiden vuotuisiin toimintakertomuksiin eikä niitä saa tallentaa muualle.
Euroopan unionin ulkopuoliset yhtiöt ja emoyhtiöt, jotka jo harjoittavat vastaavaa kestävän kehityksen raportointia, on vapautettu ylimääräisen CSRD-raportin laatimisesta. Niitä voidaan kuitenkin vaatia viittaamaan nykyisiin kestävyysaloitteisiinsa ja -raportteihinsa vuotuisissa toimintakertomuksissaan.
Mitä CSRD-raportin on sisällettävä?
Tiedot, jotka raportoivan yrityksen on annettava CSRD-raportissaan, on esitetty eurooppalaisissa kestävän kehityksen raportointistandardeissa (ESRS). Euroopan komissio viimeisteli ESRS:n heinäkuussa 2023 standardeiksi, joita sovelletaan kaikkiin vaatimukset täyttäviin yrityksiin niiden toimialasta tai toimialasta riippumatta. Viimeistelty ESRS koostuu kahdesta monialaisesta standardista, ja se sisältää tietoja seuraavilta osa-alueilta:
- Yleiset tiedot
- Ympäristötiedotteet
- Ilmastonmuutos
- Saastuminen
- Vesi- ja merivarat
- Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
- Resurssien käyttö ja kiertotalous
- Hallintoa koskevat tiedot
- Liiketoiminnan harjoittaminen
- Sosiaaliset tiedot
- Oma työvoima
- Arvoketjun työntekijät
- Asianomaiset yhteisöt
- Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kullakin edellä mainitulla standardilla ja tiedonantovelvollisuussarjalla on omat asiakirjansa, jotka ohjaavat yrityksiä siitä, mitä niiden on sisällytettävä raporttiinsa, mutta on myös tärkeää, että yritykset tarkastelevat tätä yhtenä ohjelmana, koska monet tiedonantovelvollisuudet ja standardit viittaavat toisiinsa. Seuraavassa tarkastelemme lähemmin kutakin tiedonantosarjaa.
Ympäristötiedotteet
Yksi suurimmista ympäristötiedonantojen elementeistä on ilmastonmuutostiedonanto, jonka tavoitteena on dokumentoida organisaation panos maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5 ℃:lla.
Pariisin sopimuksen mukaisesti nämä vähennykset on saavutettava vuoteen 2030 mennessä, ja nettonolla on saavutettava vuoteen 2050 mennessä. Yritysten on ilmoitettava seuraavien kasvihuonekaasujen päästöt:
- Hiilidioksidi (CO2)
- Fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)
- Metaani (CH4)
- Typpioksiduuli (N2O)
- Typpitrifluoridi (NF3)
- Perfluorihiilivedyt (PCF)
- Rikkiheksafluoridi (SF6)
Maailmanlaajuisen normiston kehittyessä organisaatioiden on ilmoitettava kasvihuonekaasupäästönsä Scope 1, 2 ja 3 osalta. Tämä edellyttää tietojen keräämistä koko arvoketjusta ja mahdollisten päällekkäisyyksien tunnistamista päästöjen laskennassa toimitusketjun kumppaneiden kesken epätarkkuuksien välttämiseksi.
Kasvihuonekaasujen lisäksi ympäristötiedot sisältävät myös muiden ilmaan, veteen ja maaperään joutuvien päästöjen ja päästöjen mittaamisen sekä yksityiskohtaiset tiedot veden kulutuksesta, päästöistä ja varastoinnista. Kasvihuonekaasujen raportointi on kaikkien yritysten vakio-odotus, mutta näiden lisämittareiden ilmoittamisen tarve riippuu yritysten erityisestä operatiivisesta toiminnasta.
Kuten nimestä käy ilmi, pilaantumista koskevat tiedot liittyvät ilman, maan ja veden pilaantumiseen. Ensisijaisesti olisi keskityttävä saastumisen ehkäisemiseen poistamalla asteittain raaka-aineet ja aineet, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä. Tapauksissa, joissa täydellinen poistaminen ei ole mahdollista, yritysten olisi tuotava esiin toimenpiteet, joita ne ovat toteuttaneet pilaantumisen minimoimiseksi teknologian avulla, sekä ponnistelut pilaantuneiden ekosysteemien elvyttämiseksi, uudistamiseksi ja muuntamiseksi.
Erityisiä määrällisesti ilmaistavissa olevia saastepäästöjä ovat mm. seuraavat päästöt:
- lman epäpuhtaudet
- Vesi
- Epäorgaaniset epäpuhtaudet
- Otsonikerrosta heikentävät aineet
Joskus voi olla haastavaa määrittää suoraan vuosittaiset päästöt. Tapauksissa, joissa näitä tietoja ei ole saatavilla, yritykset voivat käyttää likimääräisiä arvioita edellyttäen, että ne paljastavat käytetyn prosessin ja sisällyttävät pilaantumista koskeviin tietoihinsa ilmoituksen tietojen tarkkuudesta tai epävarmuudesta.
Raportoivien yritysten on myös ilmoitettava kaikista syntyneistä tai käytetyistä mikromuoveista.
Vesi- ja merivarat ovat toinen ala, josta yritysten on ilmoitettava tiedot, mukaan lukien tiedot vesi- ja merivaroihin liittyvistä toimintalinjoista ja toteutetuista toimista sekä resursseista, jotka ne ovat varanneet näihin toimintalinjoihin vuosittain. Vuotuinen vedenkulutus on myös ilmoitettava määrällisesti, mukaan luettuna veden määrä, joka on otettu alueilta, joilla on merkittävä vesiriski ja suuri vesistressi.
Yritysten on myös ilmoitettava vesitiedoissaan, kuinka paljon vettä on kierrätetty, käytetty ja varastoitu. Viimeisenä vaiheena on määrittää veteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien mahdolliset taloudelliset vaikutukset.
Ympäristötiedonannon kattavuus edellyttää yrityksiltä muutakin kuin päästöjen mittaamista. Niiden on myös paljastettava lämpötilan nousuun liittyvät mahdolliset liiketoimintariskit ja -mahdollisuudet. Lisäksi niiden on esiteltävä aloitteet, joilla ne pyrkivät säilyttämään raaka-aineiden ja tuotteiden arvon, mikä johtaa lopulta jätteiden määrän vähentämiseen ja resurssien kulutuksen vähenemiseen.
Hallintoa koskevat tiedotteet
Nykyinen liiketoimintakäytäntöä koskeva standardi kattaa kaikki hallintoa koskevat tiedot, ja siinä keskitytään CSRD:n määrittelemiin erityisiin liiketoimintakäytäntöihin, joita ovat muun muassa:
- Yrityskulttuuri
- Toimittajasuhteiden hoitaminen
- Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen
- Poliittinen vaikuttaminen, kuten lobbaaminen.
- Ilmiantajien suojelu
- Eläinten hyvinvointia koskevien normien noudattaminen
- Maksukäytännöt, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten maksuviivästykset.
Yhtiöiden on julkistettava hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevissa tiedoissaan yksityiskohtaiset tiedot edellä mainittuja käytäntöjä koskevista toimintatavoistaan. Niiden olisi myös annettava tietoja siitä, miten liiketoimintaan liittyvät huolenaiheet vastaanotetaan, dokumentoidaan ja ratkaistaan. Jos joltakin edellä mainitulta alalta puuttuu toimintatapoja, organisaation on ilmoitettava, milloin niitä kehitetään.
Sosiaaliset tiedotteet
Ilmastonmuutoksen kasvavan riskin lisäksi COVID-pandemia on tuonut esiin Euroopan talouden heikkoudet, jotka liittyvät työvoiman ja toimitusketjujen vakauteen. Raportoivien organisaatioiden on ratkaisevan tärkeää keskittyä sosiaalisiin tietoihin, jotta ne voivat tehokkaasti tunnistaa ja käsitellä sekä riskejä että mahdollisuuksia näillä aloilla. Tällaisia aloja ovat mm:
- Työehtosopimusneuvottelut
- Moninaisuusindikaattorit
- Riittävät palkat
- Sosiaalinen suojelu
- Vammaiset henkilöt
Euroopan unionin (EU) yrityksille on tullut ratkaisevan tärkeäksi tunnistaa ja julkistaa keskeiset indikaattorit, jotka liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, koulutukseen, ammattitaidon kehittämiseen sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon. Sellaisen työympäristön luominen, jossa työntekijöiden hyvinvointi on etusijalla, on olennaisen tärkeää pitkän aikavälin taloudellisen vakauden varmistamiseksi. Sen lisäksi, että yritykset julkistavat tietoja työntekijöistään, niillä on myös velvollisuus julkistaa tietoja arvoketjunsa työntekijöistä, asiakkaista ja laajemmasta yhteisöstä.
ESG-aloitteissa korostetaan vastuullisuuden ja avoimuuden merkitystä. EU:n yritysten on osoitettava eettisen toimintansa ja työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun lisäksi myös sitoutumisensa yhteistyöhön sellaisten toimittajien ja myyjien kanssa, jotka jakavat samankaltaiset arvot, riippumatta siitä, missä päin maailmaa ne toimivat. ESG-strategian tehokkuus riippuu usein sidosryhmien tehokkaasta sitouttamisesta. Tavarantoimittajien, myyjien ja asiakkaiden olisi ymmärrettävä vastuullisen liiketoimintamallin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tähtäävien pyrkimysten edut.
Miksi aloittaa valmistautuminen CSRD-raportointiin jo tänään?
Monet organisaatiot lähestyvät ensimmäisen CSRD-raporttinsa määräaikaa seuraavan vuoden tai kahden aikana. Tämän vuoksi on ratkaisevan tärkeää aloittaa tietojen kerääminen raportointia varten jo nyt, erityisesti niiden organisaatioiden osalta, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet NFRD-säännösten piiriin ja jotka ovat uusia ESG-aloitteissa. ESRR on perusteellinen prosessi, joka edellyttää panosta ja tukea organisaation kaikilta tasoilta, mukaan lukien tytäryhtiöt ja yksiköt, jotka sijaitsevat sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
Raporttien laatimisesta vastaavat tiimit joutuvat opettelemaan, paljastamaan tietopuutteita, jotka on täytettävä ennen kohtuullisten tavoitteiden asettamista, ja varmistamaan, että suuryritykset noudattavat ensimmäistä CSRD-raportointimääräaikaa, joka on tammikuussa 2025, vuonna 2024. On olennaista ymmärtää, että Pariisin sopimuksen vuoden 2030 määräajan saavuttaminen, jonka mukaan maapallon lämpötilan nousu on rajoitettava 1,5 ℃:iin, edellyttää merkittäviä 90-95 prosentin hiilipäästövähennyksiä kaikilla soveltamisaloilla, mikä edellyttää perusteellista analyysia, siirtymistä uusiin energialähteisiin ja teknologioihin sekä perustavanlaatuista muutosta liiketoiminnassa.
Näin merkittävien muutosten aikaansaaminen on pitkäaikainen tehtävä, ja yritysten on perustettava oma tiimi johtamaan ESG-toimia, virtaviivaistamaan tiedonkeruuta ja ylläpitämään luottamusta raporttiensa laatuun ja tarkkuuteen.
Miten voin valmistautua CSRD-raportointivelvoitteeseen?
KOLMEN TEHO. Ympäristöohjelmistoratkaisujen maailmanlaajuinen markkinajohtaja AMCS on yhdistänyt Quenticin ja Figbytesin, jotka ovat turvallisuuden ja kestävän kehityksen markkinajohtajia, täydentääkseen maailmanlaajuista teknologiaratkaisujen kokonaisuuttaan, joka tukee perustavanlaatuisia teollisuudenaloja.
Quentic- ja FigBytes-alustat yhdistävät tiedonkeruun, hallinnan ja laskennan tehokkaisiin raportointityökaluihin, jotka yksinkertaistavat kaikkia EHSQ- ja kestävän kehityksen haasteita. AMCS, Quentic ja FigBytes tukevat sidosryhmiä johtoryhmästä kokoonpanolinjalle, ja näin AMCS, Quentic ja FigBytes mahdollistavat älykkäämmät, turvallisemmat ja kestävämmät toiminnot.
Koska CSRD-raportin laatimiseen tarvitaan paljon aikaa ja tietoja useilta eri maantieteellisiltä alueilta, AMCS Sustainability Platformin kaltainen pilvipohjainen ohjelmisto voi auttaa:
- Tehostamaan tiedonkeruuta ja keskittämään kestävyystietoja
- Automatisoimaan kasvihuonekaasujen kirjanpitoa ja laskelmointia reaaliaikaisesti.
- Päivittämään menetelmiä, joita käytetään kansainvälisesti hyväksyttyjen puitteiden noudattamiseksi.
- Räätälöimään raportit vastaamaan yksittäisten ESG-standardien, kuten ESRS:n, vaatimuksia.
Nyt on aika aloittaa valmistautuminen CSRD:n määräaikaan. Varaa tapaaminen asiantuntijamme kanssa jo tänään, jotta saat tietää, miten voimme auttaa sujuvoittamaan kestävän kehityksen raportointi- ja ilmastotiedottamisohjelmaasi.
