9 minuuttia03/05/2024
Termi "kaksinkertainen olennaisuus" on saanut viime aikoina enemmän huomiota, koska se on sisällytetty raportointivaatimukseksi EU:n kestävän kehityksen ja raportoinnin direktiiviin (CSRD).
Tässä artikkelissa perehdymme syvällisesti siihen, mitä kaksinkertainen olennaisuus on, miksi se on tärkeää, miksi siitä käydään keskustelua, miten EU suhtautuu siihen ja miten organisaatiot voivat sisällyttää kaksinkertaisen olennaisuuden ESG- ja kestävän kehityksen ohjelmiinsa.
Aloitetaan.
Kaksinkertaisen olennaisuuden määritelmä
Kaksinkertaisen olennaisuuden käsite perustuu pääasiassa kahteen keskeiseen seikkaan: ensinnäkin siihen, miten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät kysymykset, kuten ilmastonmuutos, voivat vaikuttaa merkittävästi organisaation toimintaan, ja toiseksi siihen, miten organisaation toimet voivat vaikuttaa olennaisesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviin kysymyksiin.
Vaikka kaksinkertaisen olennaisuuden käsitettä ei olekaan yleisesti määritelty ESG- ja kestävän kehityksen alalla, sen juuret ovat rahoitusalan hyväksymässä olennaisuuden käsitteessä. Rahoitusalalla asiaa pidetään olennaisena, jos sillä on "todennäköisyys vaikuttaa sijoittajien päätöksentekoon". Tällaiset tiedot ovat kriittisiä, ja ne on julkistettava yksityiskohtaisesti, sillä niiden pois jättäminen voi haitata sijoittajan päätöksentekokykyä.
Tämä olennaisuusperiaate korostaa, että se, mitä pidetään merkittävänä, voi vaihdella organisaatiosta toiseen niiden koosta ja laajuudesta riippuen. Esimerkiksi 20 000 dollarin meno voi olla kriittinen pienelle yritykselle, jonka vuositulot ovat 200 000 dollaria, mutta merkityksetön 2 miljardin dollarin vuosituloilla toimivalle yhtiölle.
Olennaisuuden soveltaminen on laajentunut siten, että se kannustaa julkistamaan taloudellisten tietojen lisäksi muita tietoja, jotka koskevat yrityksen ESG- ja kestävyyspyrkimyksiä. Kaksinkertainen olennaisuus edistää tätä kehottamalla yhteisöjä arvioimaan niiden ja ESG-kysymysten keskinäistä vaikutusta, mikä kattaa kaikki ESG:n näkökohdat, erityisesti kun ilmastoriskit ja sääntelyvaatimukset lisääntyvät. Lisäksi kaksinkertainen olennaisuus tunnustaa sijoittajien lisäksi laajemman sidosryhmäjoukon, ja korostaa organisaatioiden vastuuvelvollisuutta näitä ryhmiä kohtaan.
Kaksinkertaisen olennaisuuden merkitys
Yksi merkittävä kritiikki ESG- ja kestävyysaloitteita kohtaan on se, että niissä ei ole otettu käyttöön tiukkoja raportointistandardeja. Tämä puute johti usein siihen, että organisaatiot syyllistyivät viherpesuun, jossa niiden ympäristötoimia yliarvioitiin tai esitettiin väärin. Vastauksena tähän ongelmaan on otettu käyttöön kaksinkertaisen olennaisuuden käsite korjaavana toimenpiteenä. Tämän lähestymistavan mukaan yritysten on otettava käyttöön raportointikehys, joka on avoin, luotettava ja perustuu konkreettisiin tietoihin. Kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteiden mukaan sijoittajille ja muille asiaankuuluville sidosryhmille on kerrottava kaikista ESG-tekijöistä, jotka vaikuttavat merkittävästi yrityksen toimintaan tai taloudelliseen terveyteen.
Tämän tiukan raportointikriteerin tarkoituksena on edistää yritysten vastuullisuuskulttuuria. Vaatimalla korkeampaa avoimuusstandardia yritysten odotetaan paitsi suhtautuvan vakavammin ESG-sitoumuksiinsa, myös kannustavan niitä aktiivisesti siirtymään kohti nollapäästöjen nettotason saavuttamista. Tämä muutos on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja maailmanlaajuisten pyrkimysten mukaisesti, jotta lämpötilan nousua voidaan rajoittaa vuoteen 2030 mennessä.
Kaksinkertaisen olennaisuuden standardien käyttöönotto on ratkaiseva askel kohti sen varmistamista, että yritysten kestävyysväittämät ovat sekä todennettavissa että vaikuttavia, mikä vähentää viherpesun riskiä ja edistää aitoa ympäristöasioiden hallintaa.
Kaksinkertainen olennaisuusarviointi selitetty
Kaksinkertainen olennaisuusarviointi on kattava arviointi, jonka avulla organisaatiot pystyvät tunnistamaan sekä toiminnalleen että sidosryhmilleen merkittävät kestävään kehitykseen ja ESG-asioihin liittyvät kysymykset. Tämäntyyppinen arviointi on olennainen tekijä organisaation ESG-strategian muotoilussa ja sen aloitteiden priorisoinnin määrittämisessä. Siihen sisältyy organisaation toiminnan sekä sen arvoketjussa tapahtuvien toimintojen perusteellinen tarkastelu - sekä tuotantoketjun alkupäässä että sen loppupäässä.
Esimerkiksi organisaatio, joka hankkii sähkönsä hiilivoimalasta, altistuu merkittäville ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin liittyville riskeille, vaikka se ei ole suoraan osallisena hiilivoimalan toiminnassa. Nämä riskit tunnistetaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin avulla, mikä korostaa kestävyyskysymysten keskinäistä yhteyttä koko arvoketjussa.
Jos taas organisaatio päättää siirtyä uusiutuvaan energialähteeseen, myös tätä päätöstä tarkastellaan kaksinkertaisen olennaisuuden näkökulmasta. Vaikka alkuinvestoinnit saattavat olla huomattavia, mikä saattaa aiheuttaa lyhyen aikavälin taloudellisen riskin, pitkän aikavälin hyödyt voivat olla huomattavia. Sen lisäksi, että organisaatio voi ajan mittaan saada taloudellista hyötyä, se voi myös vaikuttaa myönteisesti paikallisyhteisöjen hyvinvointiin ja maailmanlaajuiseen ilmastoon. Tämä osoittaa, että kaksinkertainen olennaisuusarviointi on kaksitahoinen: siinä otetaan huomioon sekä välittömät taloudelliset vaikutukset että organisaation toimien laajemmat yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset.
Esimerkkejä kaksinkertaisesta olennaisuudesta eri toimialoilla
Kaksinkertaisen olennaisuuden käsite kannustaa organisaatioita tarkastelemaan sisäisiä ja ulkoisia käytäntöjään ja niiden vaikutuksia ESG-asioihin sekä sitä, miten nämä tekijät puolestaan vaikuttavat niihin. Seuraavassa on useita esimerkkejä, joissa kaksinkertaisen olennaisuuden näkökulman omaksuminen voi johtaa hyödyllisiin ESG-tuloksiin:
Rahoitusala: Pankki voi päättää myöntää lainoja ainoastaan yrityksille, jotka eivät vahingoita ympäristöä. Tämä päätös parantaa pankin toiminnan tuloksellisuutta ja julkisuuskuvaa, mutta myös vähentää sen riskejä ja edistää ympäristön kestävyyttä.
- Asiantuntijapalvelut: Tilitoimisto voi ottaa käyttöön henkilöstönsä hyvinvointiohjelman, joka edistää heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Tämä strategia auttaa pitämään ja houkuttelemaan työntekijöitä ja vähentää poissaoloja.
- Tuotantoala: Valmistajan siirtyminen käyttämään kestäviä, uusiutuvia energialähteitä voi auttaa saavuttamaan hiilineutraaliuden, parantaa paikallista ilmanlaatua, parantaa yrityksen brändiä ja mainetta sekä alentaa kustannuksia pitkällä aikavälillä.
- Vähittäiskauppa: Vähittäiskauppa: Vähittäiskauppias voi arvioida koko toimitusketjunsa ja valita toimittajat, jotka noudattavat eettisiä työelämän käytäntöjä. Tämä hyödyttää työvoimaa ja minimoi riskin, että epäeettiseen liiketoimintaan kohdistuu kielteisiä julkisia reaktioita.
- Maatalous: Maatila, joka ottaa käyttöön uuden sadeveden keruujärjestelmän, vähentää riippuvuutta paikallisista vesivaroista ja alentaa kustannuksia ajan myötä.
- Energia: Energiayhtiö, joka on voimakkaasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista, saattaa investoida tutkimus- ja kehitystyöhön uusiutuvien energiavaihtoehtojen tutkimiseksi. Tällainen investointi edistää maailmanlaajuisia hiilineutraaliustavoitteita ja houkuttelee ympäristötietoisia sijoittajia.
- Koulutus: Oppilaitoksesta, joka tarkistaa sukupuolinäkökulmaa ja monimuotoisuutta koskevia toimintatapojaan edistääkseen osallisuutta, tulee vastaanottavaisempi aliedustetuille ryhmille, mikä rikastuttaa opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemuksia ja parantaa oppilaitoksen mainetta.
Miksi kaksinkertaisesta olennaisuudesta keskustellaan?
Kaksinkertainen olennaisuus on mahdollisuuksistaan huolimatta herättänyt paljon keskustelua ja kiistoja pääasiassa sen epämääräisen ja määrittelemättömän luonteen vuoksi. Seuraavassa on tiivis katsaus eräisiin tärkeimpiin kysymyksiin:
- Yhtenäisen lähestymistavan puuttuminen: Yksi syy kaksoismaterialiteettiin liittyviin kiistoihin on sen erilaiset tulkinnat. Se, mitä yksi yhteisö pitää olennaisena, ei välttämättä ole yhtä merkityksellistä toiselle, mikä johtaa epäjohdonmukaisuuksiin raportoinnissa. Tämä vaihtelu avaa mahdollisuuden subjektiivisille tulkinnoille ja riskin viherpesusta.
- Epäselvyys kohderyhmästä: Toinen kiistakysymys on näiden tietojen kohderyhmän määrittäminen. Perinteisesti tilinpäätöstiedotteet on suunnattu sijoittajille, jotka ovat täyttäneet erityisvaatimukset ja joilla on ollut asiantuntemusta monimutkaisten rahoitusasiakirjojen selaamisessa. Kaksinkertainen olennaisuus kuitenkin laajentaa tätä soveltamisalaa siten, että se kattaa myös monenlaisia sidosryhmiä, kuten voittoa tavoittelemattomat järjestöt, työntekijät, ammattiliitot, paikallisyhteisöt ja suuren yleisön. Tämä moninaisuus herättää kysymyksiä raporttien muodosta ja kohderyhmästä, etenkin kun taloudelliset tiedot voivat olla monille haastavia.
- Materiaalin" määritelmä on edelleen vaikeasti määriteltävissä: Lisäksi on edelleen vaikeaa määritellä, mikä on olennainen vaikutus ympäristöön, ilmastoon tai muihin ESG-kysymyksiin. Keskustelua käydään siitä, pitäisikö olennaisuuden koskea yksinomaan sijoittajia vai pitäisikö sen kattaa myös suuren yleisön edut ja pitää vaikutuksia olennaisina, jos niillä on merkitystä "kohtuulliselle henkilölle". Tämä lisää kuitenkin subjektiivisuutta määritettäessä, kuka on "kohtuullinen henkilö".
Näistä haasteista huolimatta järjestöt, kuten International Financial Reporting Standards Foundation (IFRS), ja aloitteet, kuten International Sustainability Standards Board (ISSB), ovat edistyneet näiden kysymysten käsittelyssä rahoitusalalla edistämällä ilmastoon liittyvien ja ESG-kysymysten sisällyttämistä olennaisuusharkintaan.
Lisäksi EU:n uusi CSRD parantaa taloudellisten tietojen julkistamista koskevaa kehystä, mikä on merkki edistymisestä kaksinkertaisen olennaisuuden torjunnassa. Tutustutaan tähän tarkemmin tarkastelemalla, miten EU lähestyy kaksinkertaista olennaisuutta.
EU:n lähestymistapa kaksinkertaiseen olennaisuuteen: NFRD JA CSRD
Euroopan unioni on tukenut merkittävästi kaksinkertaisen olennaisuuden käsitettä ja sisällyttänyt sen tehokkaasti kestävän kehityksen raportointia koskeviin sääntelyrakenteisiinsa. Näissä säännöksissä tunnustetaan havainto, jonka mukaan yhteiskunnan yleinen kyvyttömyys ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaaliset kustannukset on toisinaan johtanut tilanteisiin, joissa näillä aloilla haitallisiin yrityskäytäntöihin on vastattu taloudellisin eduin, jolloin maapallon hyvinvointi ja sosiaalinen tasa-arvo ovat vaarantuneet.
Seuraavassa esitetään yleiskatsaus siitä, miten nämä sääntelykehykset sisältävät kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteet:
NFRD
EU:n ei-taloudellista raportointia koskeva direktiivi, joka on ollut voimassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vuodesta 2017 lähtien, edellyttää, että suuret yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, mukaan lukien EU:n säännellyillä markkinoilla noteeratut yhteisöt, pankit ja vakuutusyhtiöt, julkistavat ESG-käytäntönsä sekä ilmastoon liittyvät tiedot.
Direktiivissä omaksuttiin kaksitahoinen olennaisuusnäkökulma, jonka mukaan säänneltyjen yritysten on julkistettava ilmastoon liittyvät tiedot, jotka vaikuttavat organisaation arvoon, ja raportoitava toimista, jotka vaikuttavat ESG-kysymyksiin tai ilmastonmuutokseen.
Tarkoituksistaan huolimatta NFRD:tä on kritisoitu sen liian laajoista raportointivaatimuksista, jotka eivät kriitikoiden mukaan anna sijoittajille ja sidosryhmille tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja, jotta ne voisivat arvioida tarkasti organisaation ESG-vaikutuksia.
CSRD
CSRD:n käyttöönotolla muutetaan nykyistä NFRD:tä, ja sen täytäntöönpano alkaa vuonna 2024. Direktiivillä laajennetaan kansallisen kuluttajansuojarahaston soveltamisalaa siten, että se kattaa myös pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset, mikroyrityksiä lukuun ottamatta), joita pidetään yleisen edun mukaisina yhteisöinä, ja velvoitetaan ne raportoimaan erilaisista niiden toimintaan liittyvistä kestävyyskysymyksistä.
Lisäksi CSRD:ssä edellytetään yksityiskohtaista raportointia siitä, miten kestävyyskysymykset vaikuttavat organisaatioon, sekä organisaation vaikutuksista yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin näkökohtiin, ja otetaan käyttöön kaksinkertainen olennaisuuskehys. Tämä lähestymistapa edellyttää, että organisaatiot julkistavat tietoja sekä kestävyysasioista johtuvista haasteista että niiden toiminnallisista vaikutuksista.
CSRD:ssä korostetaan kaksinkertaista olennaisuusnäkökulmaa ja määritellään se niin, että sekä organisaatioon kohdistuvat riskit että sen vaikutukset ymmärretään erillisinä olennaisen tärkeinä näkökohtina. Direktiivi velvoittaa raportoivia yrityksiä myös pitämään mielessä raporttiensa eri käyttäjät ja varmistamaan, että tiedot räätälöidään asianmukaisesti sijoittajien, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja suuren yleisön kaltaisille tahoille.
CSRD:n ajoitus on ratkaisevan tärkeä, sillä siinä hahmotellaan aikataulu, jonka mukaan eri organisaatiotyypit noudattavat vaatimuksia tulevina vuosina:
- Tammikuuhun 2024 mennessä NFRD:n nykyisin sääntelemien yhteisöjen eli suurten EU:n yleishyödyllisten yhteisöjen ja niiden merkittävien tytäryhtiöiden, joiden palveluksessa on yli 500 työntekijää, on täytettävä vaatimukset.
- Tammikuuhun 2025 mennessä direktiivi kattaa kaikki muut EU:n suuret yksiköt, jotka eivät aiemmin kuuluneet kansallisen rahoitusdirektiivin soveltamisalaan, mukaan lukien suuret EU:n ulkopuoliset yksiköt tai EU:n säännellyillä markkinoilla listatut emoyhtiöt, joilla on yli 250 työntekijää.
- Tammikuuhun 2026 mennessä siihen kuuluvat kaikki EU:ssa listatut pk-yritykset.
- Tammikuuhun 2028 mennessä se kattaa EU:n ulkopuoliset yhteisöt, joita ei ole listattu EU:n säännellyillä markkinoilla mutta jotka toimivat EU:ssa.
Miten sisällyttää kaksinkertainen olennaisuus ESG- ja kestävän kehityksen ohjelmiin EU:n CSRD:n noudattamiseksi?
Kaksinkertaisen olennaisuuden merkityksen kasvaessa on nyt oikea hetki pohtia sen vaikutuksia organisaatiollesi. Kullakin organisaatiolla on oma lähestymistapansa kaksinkertaiseen olennaisuuteen, joka heijastaa sen erityistä toimintaympäristöä, mutta tässä on joitakin yleispäteviä vaiheita, jotka auttavat prosessin käynnistämisessä:
Vaihe 1: Tunnista velvollisuutesi
Tarve ilmoittaa tai raportoida vaihtelee maantieteellisesti, sektoreittain ja organisaation koon mukaan. On ratkaisevan tärkeää, että aluksi ymmärrät selkeästi säännökset, jotka määräävät raportointivaatimukset sekä taloudellisten että muiden kuin taloudellisten tietojen osalta. Tämä ymmärrys auttaa myös erottamaan, mikä on organisaatiosi kannalta olennaista ja mikä ei.
Vaihe 2: Suorita kaksinkertainen olennaisuuden arviointi
Tämän prosessin avulla voit hahmottaa organisaatiollesi ominaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tekeminen on strateginen askel kohti ESG-/kestävyystavoitteiden asettamista ja toimien priorisointia, jotta riskejä voidaan lieventää tehokkaasti.
Vaihe 3: Dokumentoi kaksinkertaisen olennaisuuden lähestymistapa.
Monien kaksinkertaisten olennaisuuskehysten noudattaminen edellyttää yksityiskohtaista dokumentaatiota suunnitelmista, johtamisstrategioista, budjetoinnista ja toteutuksesta tästä näkökulmasta. Olipa kyse sitten sidosryhmähaastatteluista, kyselyistä, skenaarioanalyyseistä tai muista tutkimusmuodoista, kattavien asiakirjojen säilyttäminen on olennaisen tärkeää.
Vaihe 4: Kerää ja raportoi tiedot täsmällisesti.
Tehokkaat kaksoismaterialiteettikäytännöt edellyttävät monenlaisten taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten tietojen keräämistä ja raportointia, mikä voi olla monimutkaista. Sen sijaan, että turvaudut laskentataulukoihin, kerää kaikki tiedot yhteen järjestelmään käyttämällä AMCS Sustainability -alustan kaltaista ratkaisua.
AMCS, ympäristöohjelmistoratkaisujen maailmanlaajuinen markkinajohtaja, on yhdistänyt Quenticin ja FigBytesin, jotka ovat turvallisuuden ja kestävän kehityksen markkinajohtajia, täydentääkseen maailmanlaajuista teknologiaratkaisujen valikoimaa, joka tukee perustavanlaatuisia teollisuudenaloja.
Quentic- ja FigBytes-alustat yhdistävät tiedonkeruun, hallinnan ja laskennan tehokkaisiin raportointityökaluihin, jotka yksinkertaistavat kaikkia EHSQ- ja kestävän kehityksen haasteita. AMCS, Quentic ja FigBytes tukevat sidosryhmiä johtoryhmästä kokoonpanolinjalle, ja näin AMCS, Quentic ja FigBytes mahdollistavat älykkäämmät, turvallisemmat ja kestävämmät toiminnot.
Koska CSRD-raportin laatimiseen tarvitaan paljon aikaa ja tietoja useilta eri maantieteellisiltä alueilta, AMCS Sustainability Platformin kaltainen pilvipohjainen ohjelmisto voi auttaa:
- Suorittamaan olennaisuusarviointeja ja rakentamaan olennaisuusmatriisin
- Tehostamaan tiedonkeruuta ja keskittämään kestävyystietoja CSRD:n kaksinkertaisen olennaisuuden noudattamisen yksinkertaistamiseksi.
- Päivittämään menetelmiä, joita käytetään kansainvälisesti hyväksyttyjen puitteiden, kuten CSRD:n, noudattamiseksi.
- Räätälöimään raportit vastaamaan yksittäisten ESG-standardien, kuten ESRS:n, vaatimuksia.
Tarvitsetko apua organisaatiosi kestävän kehityksen ohjelman kaksinkertaisen olennaisuuden selvittämisessä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme jo tänään ja katso, miten AMCS Sustainability Platform voi auttaa automatisoimaan ja hallitsemaan koko ESG- ja kestävän kehityksen ohjelmasi, mukaan lukien kaksinkertainen olennaisuus ja paljon muuta.