Ympäristö ja kestävä kehitys

Kaksinkertainen olennaisuus ja ei merkittävää haittaa -periaate

Kaksi ESG:n perusperiaatetta lyhyesti

6 minuuttia25.4.2023

Eurooppa toipuu koronaviruspandemiasta ja panostaa Green New Deal ‑ohjelmaan ja kestäviin rahoitushankkeisiin. Samalla kestävyyden hallinnassa ja kestävyysraportoinnissa painotetaan entistä suoremmin ESG-kriteerejä (ESG tarkoittaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta sekä hyvää hallintotapaa). Kestävyyden hallinnassa ja kestävyysraportoinnissa alaa valtaavat kaksi keskeistä konseptia: kaksinkertainen olennaisuus ja ei merkittävää haittaa ‑periaate. Tässä artikkelissa on tärkeitä tietoja ja esimerkkejä siitä, miten integroida nämä keskeiset ESG-konseptit yrityksesi strategiaan.

 

Kaksinkertainen olennaisuus: ulkopuoliset ja oman toiminnan vaikutukset

Euroopan komissio kuvaili kestävyysraportointiin liittyvää kaksinkertaisen olennaisuuden käsitettä virallisesti ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Sillä korostettiin tarvetta saada kattava kuva yrityksen ympäristövaikutuksista. Kaksinkertainen olennaisuus on keskeinen osa Euroopan komission myöhemmin ehdottamaa kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), ja se on yhdenmukainen GRI-standardeissa käytetyn olennaisuusperiaatteen kanssa.

Olennaisuusanalyysit eivät ole uusi keksintö kestävän kehityksen hallinnassa. Ne ovat vankka ja usein käytetty väline, jonka avulla voidaan määrittää kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden merkitys ja soveltuvuus yritykselle. Yrityksen olisi ennen kaikkea keskityttävä aiheisiin, joita pidetään "olennaisen tärkeinä". Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa? Tulkintoja on erilaisia, myös raportointistandardien välillä.

Tulevissa kestävän kehityksen raportointia koskevissa tarkistuksissa (EU CSRD) yhdistetään kaksi näkökulmaa kaksinkertaisen olennaisuuden käsitteeseen:

Outside-in-näkökulma

Outside-in-näkökulmassa otetaan huomioon ulkoisten tekijöiden, kuten sidosryhmien odotusten tai teknologian muutosten, vaikutus yritykseen ja/tai sen taloudelliseen tulokseen.

Esimerkkejä ulkoisista vaikutuksista:

  • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset
  • Vakuutusmaksut
  • Raaka-aineiden saatavuus ja hinnat
  • Kierrätys- ja energiakustannukset
  • Väestörakenteen muutos
  • Väestörakenne
  • Arvonmuutokset
  • Yhdenvertaisuus
  • Kaupungistuminen
  • Konfliktit tuotantomaissa
  • Muuttoliike
  • Poliittinen sääntely

Inside-out-näkökulma

Inside-out-näkökulmassa otetaan huomioon yrityksen oman toiminnan vaikutus kestävään kehitykseen, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen.

Esimerkkejä sisäisistä vaikutuksista:

  • Kasvihuonekaasupäästöt
  • Vedenkulutus
  • Ilmansaasteet
  • Energiankulutus
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Työolot
  • Työntekijöiden oikeudet
  • Ammattiyhdistysoikeudet
  • Työturvallisuus
  • Ihmisoikeudet
  • Korruptio
  • Lahjonta

Kaksinkertainen olennaisuus ympäristöjohtamisessa

ESG:n ympäristövaikutusten osalta kaksinkertaisen olennaisuuden käsite tarkoittaa, että huomioon otetaan sekä yrityksen oman toiminnan vaikutukset ympäristöön että ympäristöasioiden vaikutukset yritykseen. Ympäristöaiheiden vaikutuksia yritykseen ovat esimerkiksi energiasiirtymän strateginen merkitys energian hintakehityksen valossa sekä tilanne, jossa yritys toimii alihankkijana alkuperäistuotteiden valmistajalle, jonka toiminnasta aiheutuvat Scope 3 ‑päästöt edellyttävät ilmastonsuojelutoimia. Liiketoiminnan ympäristövaikutuksia ovat esimerkiksi ilmaan joutuvien päästöjen tai vaarallisia aineita sisältävän jäteveden mahdolliset tai todelliset vaikutukset sekä selkeytysaltaista ympäristöön vuotaneen saastuneen lietteen aiheuttama pohjaveden saastuminen.

 

ESG-olennaisuusanalyysi

Olennaisuusanalyysit tehdään yleensä matriiseina tai portfoliotaulukoina. Alla on esimerkki olennaisuusanalyysista, jossa vaikutukset näkyvät erivärisinä neliöinä ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotekijöiden perusteella. Kukin neliö edustaa akselien Outside-In (X-akseli) ja Inside-Out (Y-akseli) leikkauspisteitä:

Miksi analyysi on niin tärkeä kestävyyden kannalta?

  • Merkittävistä kestävään kehitykseen liittyvistä tekijöistä raportoiminen voi parantaa taloudellista suorituskykyä ja lisätä sidosryhmien sitoutumista. Se tuottaa myös vankkaa tietoa raportoinnin pohjaksi.
  • Taloudellisesti keskeisten tekijöiden tunnistaminen jää puutteelliseksi, elleivät yritykset ensin arvioi kestävään kehitykseen liittyviä kustannuksia.
  • Keskittymällä taloudellisten vaikutusten sijaan siihen, miten toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön, yritykset voivat edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Ei merkittävää haittaa -periaate

Ratkaisut, joita aiemmin tarjottiin kestävää kehitystä koskeviin ongelmiin, aiheuttivat usein muita ongelmia tai haittasivat muiden tavoitteiden saavuttamista. Yksi esimerkki tästä on ”ruoka vs. polttoaine” ‑dilemma, joka auttaa ongelman havainnollistamisessa: kun biomassaa käytetään biopolttoaineena tai biopohjaisissa materiaaleissa, on se pois ruoantuotannosta ja viljelystä – ja tämän taas ajatellaan kiihdyttävän globaalia ruokakriisiä. Se onkin klassinen esimerkki ristiriitaisista tavoitteista.

Yksi tapa ratkaista kestävään kehitykseen liittyvä tavoitteiden ristiriitaisuus on ei merkittävää haittaa ‑periaate (eng. Do No Significant Harm, DNSH). Se tarkoittaa, että erilaisten toimenpiteiden ja käytäntöjen on edistettävä tiettyä ympäristötavoitetta, mutta ne eivät saa vaikuttaa kielteisesti muiden tavoitteiden saavuttamiseen. Ei merkittävää haittaa ‑arvioinnissa voidaan käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

Ei merkittävää haittaa -arvioinnin kontrollikysymykset

Vaikutatteko jonkin kuudesta ympäristötavoitteesta saavuttamiseen?

  • Ilmastonmuutoksen hillintä

    • Voiko toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä?
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

    • Kiihdyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia?
    • Kohdistuvatko kyseiset vaikutukset itse toimintaan vai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen?
  • Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

    • Voidaanko olettaa, että toiminta vahingoittaa vesistöjen hyvää tilaa tai ekologista potentiaalia?
  • Siirtyminen kiertotalouteen

    • Voiko toiminta lisätä käsiteltävän jätteen määrää merkittävästi? (lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamatonta ongelmajätettä)
    • Voiko se johtaa merkittävään tehottomuuteen luonnonvarojen käytössä? (esim. lyhyempi kestävyys tai käyttöaika, purkamisen, korjaamisen tai jälkiasennuksen vaikeus, heikko kierrätettävyys tai suurempi vaarallisten aineiden osuus)
    • Voiko se aiheuttaa merkittäviä tai pitkäkestoisia ympäristöhaittoja kiertotalouden kannalta?
  • Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

    • Voiko toiminta lisätä ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia vaarallisten aineiden päästöjä tai aiheuttaa muita ympäristöhaittoja?
  • Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

    • Voiko toiminta vahingoittaa merkittävästi ekosysteemien tilaa tai sietokykyä?
    • Voiko toiminta haitata elinympäristöjen tai lajien suojelutilannetta?

Vastatessaan näihin kontrollikysymyksiin yritysten olisi tarkasteltava kutakin kuutta ympäristötavoitetta erikseen. Arviointi toteutetaan kahdessa vaiheessa.

1. Ensimmäiseksi yrityksiä pyydetään vastaamaan kutakin ympäristötavoitetta koskeviin kysymyksiin. Jos vastaus johonkin edellä luetelluista kysymyksistä on ”ei”, on esitettävä lyhyt perustelu sille, miksi tavoitteen osalta ei ole tarpeen arvioida, aiheutuuko sille merkittävää haittaa. Tällöin on sovellettava jotakin seuraavista perusteluista:

  • Toiminnalla ei ole ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta ympäristötavoitteeseen tai vaikutus on vähäinen
  • Toiminta on 100-prosenttisesti seurattavissa
  • Toiminta edistää merkittävästi taksonomia-asetuksen mukaista ympäristötavoitetta 

2. Jos vastaus johonkin näistä kysymyksistä on ”kyllä”, yrityksen on siirryttävä toiseen vaiheeseen eli tehtävä tarkennettu arviointi. Yrityksen on esitettävä perusteellinen analyysi ja perustelut, jotka osoittavat, että sen toiminta edistää kyseisten ympäristötavoitteiden saavuttamista eikä ole ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa. Jos perusteluja ei esitetä, komissio voi katsoa, että toiminnasta voi aiheutua merkittävää haittaa.

 

Näkymät: Kaksi ESG-konseptia kestävän kehityksen hallintaa varten

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla (Green Deal) tähdätään rahoitusalan vipuvaikutukseen Euroopan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. On todennäköistä, että yrityksesi tuntee tämän vipuvaikutuksen ennemmin tai myöhemmin ja joutuu osallistumaan vihreään muutokseen. Kestävää kehitystä ei kuitenkaan voida sisällyttää yritysstrategiaan yhdessä yössä, ja nykyisen strategian optimointi ESG- ja EU-taksonomian kannalta on yleensä pitkän aikavälin hanke, joten aloita ajoissa! Integroimalla kaksinkertaisen olennaisuuden ja ei merkittävää haittaa -käsitteet ajoissa asetat kurssin taksonomian yhdenmukaistamiselle ja kattavalle ESG-raportoinnille. Molemmat voivat ratkaista tai estää pääsyn rahoitusmarkkinoille tulevaisuudessa. Arvioi ja optimoi liiketoimintaasi ESG:n kahden perusperiaatteen perusteella ja tunnista optimointipotentiaali kestävän taloudellisen menestyksen saavuttamiseksi. Näin edistät YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden onnistumista.

X