Seuraa näitä EU:n sääntelypäivityksiä vuonna 2025

10 minutes01/21/2025

Tämän artikkelin alkuperäinen julkaisija on Enhesa – luotettu Quentic- yhteistyökumppani

Euroopan sääntely-ympäristö muuttuu merkittävästi 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden lähestyessä - erityisesti ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi vaarallisia kemikaaleja minimoimalla sekä työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Tässä artikkelissa Jenny Vuorenlinna, Enhesa:n Expert Services Manager esittelee viimeaikaisia säädöksiä ja ehdotuksia, jotka koskevat ilmastonmuutosta, kemikaalien hallintaa ja työturvallisuutta Euroopassa.

Tämä artikkeli tiivistää tärkeimmät säädökset ja ehdotukset, jotka on julkaistu Euroopan alueella vuonna 2024, sekä tarkastelee, mistä yritysten tulisi olla tietoisia vuonna 2025 ja tulevina vuosina.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on edelleen yksi kriittisimmistä globaaleista haasteista vuoden 2024 ollessa tähänastisen kirjaushistorian lämpimin. Eurooppa jatkaa uusien ilmastolainsäädäntöjen muokkaamista ympäristölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja jatkuvien tavoitteiden saavuttamiseksi:

• Saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä 
• Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoihin.
• Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoihin — Tätä edellisen EU-komission suositusta ei ole vielä hyväksytty

Näiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on hyväksytty keskeisiä säädöksiä, jotka määräävät tiukempia vaatimuksia päästöjen seurannalle ja raportoinnille, edistävät puhtaamman ja vihreämmän energian käyttöä sekä suojelevat ekosysteemejä. Alla Euroopan Unionin keskeiset säädökset ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi.

Päästökauppajärjestelmä

Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi EU:ssa on otettu käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan EU:n päästökauppajärjestelmää.

Syyskuussa 2024 julkaistiin muutoksia Komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2018/2066 kasvihuonepäästökaasujen tarkkailusta ja raportoinnista, jossa todetaan, että EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien laitosten on noudatettava tiukempia seuranta- ja raportointivelvoitteita.

Nämä muutokset edellyttävät, että kaikkien EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) alaisten toimijoiden on raportoitava päästöt laitoksen rajojen piiriin suoraan liittyvistä toimista. Tämä kattaa toiminnot, joilla on tekninen yhteys paikan päällä suoritettaviin toimiin ja jotka voivat vaikuttaa päästöihin ja saastumiseen. Toimijoiden on myös seurattava ja raportoitava päästöjä biomassan ja synteettisten matalahiilidioksidipitoisten polttoaineiden, kuten nollaverokantaisten ja ei-nollaverokantaisten hiilijakeiden osalta. Nämä muutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2024, ja ne ovat osa vuosittaista raportointia, joka on toimitettava 31. maaliskuuta mennessä.

Lisäksi lentoyhtiöiltä odotetaan, että he aloittavat vaihtoehtoisten lentopolttoaineiden käytön seurannan ja raportoinnin vuosittain 31. maaliskuuta mennessä vuodesta 2025 alkaen.

Kestävä kehitys ja ESG

Havaitsimme vuonna 2024 ESG:hen ja kestävään kehitykseen kohdistuvan sääntelyn lisääntyvän.

Vuonna 2023 hyväksytyn Yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), mukaan suurten ja listattujen yritysten on nyt raportoitava sosiaalisista ja ympäristöriskeistä sekä mahdollisuuksista, jotka vaikuttavat heidän toimintaansa. Tämä sisältää myös liiketoimintatoiminnan vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. EU:n jäsenvaltioiden velvoitettiin päivittämään CSRD kansalliseen lainsäädäntöönsä viimeistään 6. heinäkuuta 2024. Vuoden 2025 alussa osa jäsenvaltioista ei ollut vielä julkaissut kyseisiä päivityksiä. Koska lain päivittämättä jättäneille on todennäköisesti luvassa seuraamuksia, on lainsäädännön nopea muutos mahdollisuus monille jäsenvaltioille – mikä voi tarkoittaa yrityksille nopeaa regointitarvetta vaatimusten muutoksiin.

Toinen merkittävä, yrityksiin tulevaisuudessa vaikuttava päivitys on Yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite (CSDDD), joka tuli voimaan heinäkuussa 2024. Tämä direktiivi ottaa käyttöön pakollisen ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvän huolellisuusvelvoitteen yrityksille, jotka täyttävät määritellyt kynnysarvot. Vaikka nämä velvoitteet tulevat voimaan vasta vuonna 2027, yritysten on aloitettava valmistautuminen muuttuvaan sääntelyympäristöön hyvissä ajoin varmistaakseen vaatimusten täyttämisen.

Vuosi 2025 voi olla ratkaiseva hetki kestävän kehityksen aloitteille EU:ssa. Jää nähtäväksi, miten Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ilmoittama suunnitelma yhdistää säädökset  CSRD:n , CSDDD:n ja EU:n taksonomia-asetuksen alle muokkaa sääntelyympäristöä ja vaikuttaa näiden velvoitteiden täytäntöönpanoon. Tämän niin sanotun "omnibus"-lähestymistavan tavoitteena on yksinkertaistaa raportointivelvoitteita ja vähentää yritysten taakkaa, mutta sen käytännön toteutus jää vielä nähtäväksi.

Luonnon ennallistamista koskeva laki

EU:n luonnon ennallistamista koskeva asetus - yleisemmin tunnettu luonnon ennallistamista koskevana lakina - tuli voimaan elokuussa 2024. Sen tavoitteena on suojella ja palauttaa ekosysteemejä ja biodiversiteettiä sekä myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Asetus asettaa kehyksen, joka vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan kansallisia toimenpiteitä:

• Entisöidä vähintään 20 % maasta ja 20 % merialueista vuoteen 2030 mennessä.
• Entisöidä kaikki entisöintiä vaativat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

EU:n jäsenvaltioiden on valmisteltava ja toimitettava kansalliset palautussuunnitelmat Euroopan komissiolle (EK) 1. syyskuuta 2026 mennessä. Vaikka nämä sitovat tavoitteet koskevat ainoastaan jäsenvaltioita, monet Euroopassa ja sen ympäristössä toimivat yritykset saattavat myös kokea vaikutuksia kansallisella tasolla toimeenpantavista toimenpiteistä, kuten toimenpiteistä, jotka on suunnattu haitallisten kemikaalien ja teollisuuden jäteveden saastumisen vähentämiseen. Sääntely päästöjen raportoinnista, uusiutuvan energian käytöstä sekä lisääntyneestä keskittymisestä biodiversiteetin suojelemiseen vaatii tiukempaa tarkastelua ja raportointia Euroopan unionissa toimivilta yrityksiltä.

Kemikaalien hallinnointi

Kansainvälinen kemianteollisuus jatkaa kasvuaan läpi vuoden 2025, mikä johtaa siihen, että yhä useammat maat ja alueet lisäävät pyrkimyksiään toteuttaa tiukempia sääntelytoimia. EU:ssa on otettu käyttöön tiukempia sääntöjä PFAS-yhdisteiden sääntelyyn eri tuotteissa, F-kaasujen käytön rajoittamiseen sekä tiukempia säännöksiä raportoinnista, pakkausmerkinnöistä ja sertifioinneista.

PFAS-rajoitukset 

Vuonna 2025 tarve koko EU:n kattaville rajoituksille per- ja polyfluorialkyyliyhdisteille (PFAS) tulee edelleen olemaan merkittävä painotusalue.

Syyskuussa 2024 REACH-asetuksen nojalla hyväksyttiin uusia rajoituksia PFHxA:n käytölle. PFHxA:ta käytetään usein korvikkeena PFOA:lle, joka on aiemmin kielletty PFAS-yhdiste.

Päivitetty säädös rajoittaa PFHxA:n käyttöä ja myyntiä eri kuluttajatuotteissa, mukaan lukien:

• Kuluttajatekstiilit (kuten sadetakit) 
• Ruokapakkaukset
• Kuluttajaseokset (kuten vedenkestävän pinnan luovat suihkeet) 
• Kosmetiikka
• Tietyt palosammutusvaahdot (kuten koulutuksessa ja testauksessa käytettävät vaahdot) 

Rajoitukset astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen, joka vaihtelee 18 kuukaudesta viiteen vuoteen sen mukaan, kuinka nopeasti turvallisempia vaihtoehtoja tuotteille voidaan löytää. Myös lisärajoitukset PFAS-yhdisteille EU:ssa ovat mahdollisia tulevaisuudessa. REACH-rajoitusehdotus, joka alun perin esitettiin viiden EU:n jäsenvaltion viranomaisten toimesta, pyrkii rajoittamaan yli 10 000 aineen käyttöä ja on parhaillaan arvioitavana Euroopan kemikaalivirastossa. ECHA:n Riskinarviointikomitea (RAC) ja Sosioekonomisen analyysin komitea (SEAC) jatkavat ehdotusta koskevan mielipiteensä valmistelemista vuonna 2025. Tämän jälkeen Euroopan komission tehtävänä olisi edetä ehdotuksen kanssa jäsenvaltioiden kanssa käytävän neuvottelun mukaisesti.

Päivitetyt kemikaalien luokitus-, merkintä- ja pakkausvaatimukset

Toinen tuore päivitys kemikaalialalla on EU:n aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta määräävän asetuksen 1272/2008 tarkistaminen, joka tuli voimaan joulukuussa 2024. Muutosten jälkeen valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on noudatettava tarkistettuja luokitusta, merkintää ja pakkausta koskevia velvoitteita — pääasiassa 1. heinäkuuta 2026 alkaen.

Käytännössä tämä tuo mukanaan:

• Harmonisoidun luokituksen ja pakkausmerkintöjen lisäämisen uusille aineille (kuten hormonitoimintaa häiritseville aineille)
• Pakolliset aikarajat kemikaalimerkintöjen päivittämiselle
• Vähimmäisvaatimukset digitaalisille merkinnöille
• Tietyt ehdot aineiden ja seosten verkkokaupalle

Nämä toimenpiteet tähtäävät suojelemaan työntekijöitä, kuluttajia ja ympäristöä entistä paremmin haitallisilta kemikaaleilta sekä edistämään kestävämpää kemikaaliteollisuutta.

Fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut)

Fluorattujen kasvihuonekaasujen tiedetään olevan merkittävä ilmastonmuutosvaikuttaja EU:n alueella. Tästä syystä uusi F-kaasuasetus (EU) 2024/573, joka tuli voimaan maaliskuussa 2024, tuo mukanaan tiukempia vaatimuksia F-kaasuja tuottaville, maahantuoville, vieville ja käyttäville tahoille, sekä tuotteille ja laitteille, jotka sisältävät F-kaasuja. Tämä sisältää esimerkiksi lämpöpumput ja jäähdytysjärjestelmät. Äskettäin hyväksyttiin lisäpäivityksiä tämän uuden asetuksen tueksi:

• Vuoden 2025 tammikuusta alkaen F-kaasuja sisältäviä tuotteita myyvien yritysten on noudatettava päivitettyjä merkintävaatimuksia.
• Maaliskuusta 2025 alkaen F-kaasuista raportoivien yritysten on noudatettava päivitettyä raportointimuotoa.
• F-kaasuja käsitteleville yrityksille tarkoitetut sertifiointisäännöt on myös tarkistettu.

Työturvallisuus

Eurooppalaisiin yrityksiin vaikuttavat myös työturvallisuuteen liittyvä kehitys.

Etätyötä koskevien säännösten yhdenmukaistaminen

Kaikissa EU-maissa on käytössä kansallinen sääntely, joka koskee etätyötä, ja useimmilla EU:n jäsenvaltioilla on lailliset määritelmät etätyölle. Lähestymistavat etätyön sääntelyyn voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. 

Huhtikuussa 2024 Euroopan komissio käynnisti selvityksen reilujen etätyökäytäntöjen ja tavoittamattomissa olemisoikeuden tiimoilta, tavoitteenaan tutkia uutta johdonmukaista lainsäädäntöä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden sekä työ- ja vapaa-ajan tasapainon suojelemiseksi etätyössä. Vaikka EU-tason kehitys etätyökäytännöissä on uuden EU-komission alaisuudessa epävarmaa, edistystä tapahtuu edelleen jäsenvaltioiden tasolla.  

Työntekijöiden hyvinvointi jäsenvaltioissa

Jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat jo aloittaneet oikeudellisia kehyksiä etätyölle selventävän ja tavoittamattomissa olemisoikeutta koskevan lainsäädännön hyväksymisen.

Itävalta

1. tammikuuta 2025 alkaen on hyväksytty sääntöjä, jotka määrittelevät "etätyön" käsitteen uudelleen. Tapaturmavakuutus ja yritysten raportointivelvoitteet koskevat nyt myös työtä, joka ei tapahdu työntekijän kotona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yleiset työtilat tai muut työntekijän valitsemat sijainnit lasketaan etätyön sijainneiksi. Tämän laajennuksen seurauksena työnantajien on raportoitava työtapaturmat, jotka tapahtuvat työntekijöiden kodin ulkopuolella, mukaan lukien yleisissä työtiloissa tai matkalla tällaiseen työtilaan.

Bulgaria  

Bulgaria hyväksyi keväällä 2024 lainsäädännön, joka vahvistaa työntekijöiden oikeuden olla tavoittamattomissa. Säädös varmistaa, että etätyöntekijöitä ei velvoiteta kommunikoimaan tai vastaamaan työnantajalleen tai kollegoilleen lakisääteisten taukojen aikana tai sopimuksen mukaisen työajan ulkopuolella.

Syyskuusta 2024 alkaen Bulgarian yritykset voivat myös suorittaa terveys- ja turvallisuuskoulutuksensa täysin etänä aiemmin henkilökohtaisesti toteutetun koulutuksen sijaan.

Kirjoittajasta

Jenny Vuorenlinna toimii Expert Services Managerina Enhesalla. Hänellä on oikeustieteen maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta. Expert Services Managerina hän keskittyy sääntelyn noudattamiseen ja kestävyyteen. Hänellä on kokemusta johtavana ympäristö-, terveys- ja turvallisuusalan sääntelykonsulttina (Suomessa, Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa), ja hän auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin ja pysymään ajan tasalla eri lainkäyttöalueiden sääntelyn noudattamista koskevissa kysymyksissä.

Lue lisää Jennystä