4 minuuttia
Kirjoittaja Timo Kronlöf
Työelämä ei aina ole helppoa. Erityisen vaikeaa työelämä on silloin, kun pitää tehdä jotain uutta, jotain mitä et ole ennen tehnyt, etkä haluaisi juuri nyt tehdä. Yleensä ihmisillä on omat salaiset suosikit ja tärkeysjärjestys työtehtävistä, jotka joko tuottavat eniten hyötyä, ovat helppoja ja nopeita toteuttaa tai muuten vain mukavia tehdä. Mieti hetki, mitkä ovat sinulle mieluisimmat tehtävät työssäsi. Mieti seuraavaksi, kuuluvatko monet työturvallisuuteen liittyvät työtehtävät suosikkilistasi kärkeen. TOP5:een? Edes TOP10:een?
Harmillisen usein työturvallisuus tulee prioriteetti- ja mielekkyyslistalla pikemminkin loppupäässä kuin kärjessä. Siihen on useita syitä, joista onneksi moneen on olemassa ratkaisu. Kerron tässä blogissa yleisimpiä syitä, jotka tekevät työturvallisuudesta hankalaa, ja annan samalla ideoita, miten monet ovat onnistuneet nostamaan työturvallisuustyön prioriteettia ja mielekkyyttä uudelle tasolle.
1. Työturvallisuus vie aikaa
Usein näin onkin. Työturvallisuustyö itsessään voi olla hyvin aikaa vievää ja, jos siihen ei ole budjetoitu aikaa ja resursseja, on hankala vaatia ihmisiä osallistumaan. Mieti, miten monta turvallisuushavaintoa teillä raportoidaan vuosittain, ja miten paljon niiden käsittelyyn ja seurantaan kuluu aikaa. Lisää tähän erilaiset tarkastukset, auditoinnit, riskien arvioinnit ja muut projektit, jotka usein tehdään oman työn ohella. Huomioi vielä, että aina kun tietoa ja raportteja kerätään kentältä, pitää myös toteuttaa jatkotoimenpiteitä ja seurantaa, jotka vievät aikaa. Myös informaation jakaminen ja ylläpito vievät aikaa turvallisuusjohdolta.
Jos tyypillinen työturvallisuustarkastus vie teiltä aikaa kaiken kaikkiaan parin tunnin verran, kertyy niistä äkkiä valtava työkuorma. Erilaiset tietojärjestelmät ovat erinomainen apu tähän ongelmaan. Ajan säästö onnistuu erityisesti mobiiliratkaisujen avulla.
2. Tavoitteita on vaikea ymmärtää
Jos työturvallisuusjohtamisen periaatteet ja tavoitteet eivät ole päivänselviä, työ koetaan helposti turhaksi. Miksi tehdä jotain tarkastuksia tai riskianalyysejä, jos niiden hyöty ei ole selvä? Mikään ei ole turhauttavampaa kuin keskeyttää oma työ jonkun tarkastuksen vuoksi, joka tehdään vain, no, tarkastamisen takia. Tavoitteiden asettamisen lisäksi on tärkeää kertoa tiimin yhteisistä arvoista osana jotain merkityksellistä kokonaisuutta. Ehkä teidän tiimissänne ihmiset ja perheet ovat tärkeitä, ja ihmisten hyvinvointi nähdään tärkeänä osana menestystä.
Kenenkään ei pitäisi ajatella, että tarkastustoimintaa mitataan vain sen takia, että tavoitteena on tehdä viisi henkilökohtaista tarkastusta vuosittain. Sen sijaan syyn pitäisi olla se, että ihmisillä on hyvä olla ja voimme oppia yhdessä estämään vahinkoja jo ennalta. Kerro ihmisille, miksi meille kaikille on tärkeää saada kymmenen turvallisuushavaintoa vuosittain jokaiselta.
3. Toiminta ei ole järjestelmällistä
Jos työturvallisuutta ei johdeta järjestelmällisesti, syntyy varmasti tilanteita, että osa asioista vain unohtuu. Tärkeitäkin asioita voi tulla esille käytäväkeskusteluissa tai niitä voidaan raportoida kentältä, mutta ilman järjestelmällistä otetta ja käsittelyprosesseja moni asia jää toteuttamatta. Kun olen kysynyt ihmisiltä suoraan syitä, miksi turvallisuushavaintoja ei raportoida, on hyvin tyypillinen vastaus ollut: ”ei niille kuitenkaan mitään tehdä”.
Miksi näin sitten usein on? Monesti ongelma johtuu vain siitä, ettei ole järjestelmää, johon havainnot ja ehdotukset kootaan ja joka helpottaa toimenpiteiden seurantaa. On hölmöä edes olettaa, että me ihmiset voisimme muistaa ulkoa jokaisen käytäväkeskustelun tai idean, joka on heitetty palaverissa ilmaan. Ratkaisuna monet organisaatiot käyttävät apunaan ensin exceliä ja myöhemmin monipuolisempaa tietojärjestelmää. Johtamisesta tulee järjestelmällisempää, kun annetaan koneiden hoitaa tylsät ja toistuvat osat prosesseista, kuten automaattiset muistutukset. Tästäkin aiheesta olemme kirjoittaneet aiemmin:
4. Työturvallisuus on tylsää
Tämä asia oli minulle pitkään vaikea myöntää. Omasta mielestäni työturvallisuus on nimittäin erittäin mielenkiintoista. Ikävä kyllä sama pätee moneen muuhunkin alaan. Hyvän ystäväni lanko on maailman johtava kääpäsienten tutkija, ja hän on kuulemani mukaan erittäin kiinnostunut käävistä. Upeaa! Mutta tämä innostus on vaikea levittää maallikoille, jotka eivät tunne alaa. Tuo on ehkä ääriesimerkki, mutta periaatteen ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle työturvallisuusammattilaiselle.
Mielikuva työturvallisuudesta syntyy oman kokemuksen perusteella ja voi lähteä jo heti työuran alussa täysin väärille raiteille. Ensimmäinen kosketus voi olla epämääräinen työturvallisuuskorttikoulutus tai sanktio siitä, että henkilökohtaisia suojaimia ei ole käytetty. Älä ymmärrä väärin – työturvallisuuskorttikoulutus voi olla erinomainen ja muuttaa ihmisen suhtautumista. Tässä esimerkkinä vaikkapa Tapaturva Oy:n Juha Merjama, joka varmasti pystyy loihtimaan kurssilaisille positiivisen muistijäljen tärkeän opin ohella. Samoin suojaimista huomauttaminen voi olla positiivinen tai negatiivinen kokemus riippuen viestintätaidoista.
Eräs asia, johon itse haluan vaikuttaa, on työturvallisuusviestintä ja tiedon jakaminen. Usein olen nähnyt yritysten itse rakentamia sharepoint-tietokantoja tai excel-mörköjä, joita ihmettelemällä pitäisi saada kuva siitä, mihin työturvallisuustaso on menossa. Ensinnäkin tietoa voidaan nykyisin visualisoida monella tavalla niin, että pelkästä datasta saadaan aidosti informaatiota ja ihminen pystyy tulkitsemaan, missä mennään. Sain kerran vaaratilanneilmoituksen faxilla. Se on jäänyt mieleen, mutta en haluaisi saada sataa faksattua ilmoitusta vuosittain. Kannattaa miettiä, miten teillä työturvallisuustietoa jaetaan.
5. Työturvallisuus vaikeuttaa työtä
Lähtökohtaisesti työturvallisuuden pitäisi parantaa tuottavuutta ja jopa helpottaa työtä. Teoriassa näin onkin, kun voidaan näyttää säästöt tapaturmista ja häiriöistä. Ikävä kyllä käytännössä moni kokee, että työturvallisuussäännöt ja -vaatimukset lähinnä vaikeuttavat heidän työtään. Tämä on lopulta helppo ymmärtää, koska nykypäivänä hyvin harva kokee omaa työtään suoraan vaaralliseksi. Tällöin on vaikea perustella kaikkia uusia sääntöjä pelkkään tunteeseen vedoten. Ja sitä työturvallisuudessa pääasiassa edelleen käytetään – tunnepohjaista perustelua.
Mihin moni työturvallisuuskampanja perustuu? Kerrotaan tarina tai näytetään video vakavasta tapaturmasta, pelotellaan onnettomuuksilla ja vedotaan tunteisiin. Hyvä, sillä saadaan monesti napattua ihmisten huomio. Harmillista siinä on se, että todellisessa työssämme ei ole juurikaan kosketuspintaa vaaran tunteeseen, vaikka ehkä pitäisi. Toimistotyöntekijän vaarallisin aika päivästä on työmatkapyöräily.
Jos haluamme muuttaa asennetta työturvallisuutta kohtaan, meidän pitää alkaa etsimään myös onnistumisia ja mittaamaan niitä asioita, joita on tehty oikein. Työturvallisuuden ei tarvitse perustua vain negatiivisille tunteille ja pelottelulle, vaan meillä on jo hyvin vakuuttavaa tieteellistä näyttöä, että laadukas työturvallisuustoiminta on taloudellisesti kannattavaa. Voimme perustella investointeja tuottavuushyötyjen ja matalampien vakuutusmaksujen kautta. Hyvänä esimerkkinä suomalainen panimoyhtiö Olvi Oyj raportoi säästävänsä yli 100 000 € vuosittain pelkästään vakuutusmaksuissa parantuneen työturvallisuustason ansiosta. Mahtava ja positiivinen uutinen, jonka eteen Iisalmessa on tehty loistavaa työtä!
Kirjoitin myös positiivisesta turvallisuusjohtamisesta vuosi sitten:
Lisää aiheesta
Professori Sidney Dekker ja muutama muu kirjoittavat aiheeseen liittyen mielenkiintoisia blogeja ”Safety Differently” -sivustolla:
