Turvallisuusjohtaminen

6 minuuttia17.2.2023

Termi "turvallisuusjohtaminen" kuvaa johtamistyyliä, jossa pyritään aktiivisesti noudattamaan työterveyden ja -turvallisuuden keskeisiä arvoja. Sen taustalla on kaksi peruskysymystä:

• Kuka kantaa vastuun työterveydestä ja työturvallisuudesta?
• Kuinka voimme työskennellä strategisesti toiminnan parantamiseksi?

Vastuu työterveydestä ja -turvallisuudesta määräytyy vallitsevan turvallisuuskulttuurin perusteella. Yleinen vertailukohta turvallisuuskulttuurin arvioinnissa on Bradleyn käyrä. Riippuen yrityksen saavuttamasta turvallisuuskulttuurin kehityksen tasosta, on mahdollista, ettei kukaan tunne vastuuta, että vain turvallisuudesta vastaavat henkilöt kantavat vastuun, esihenkilö tai yksittäiset työntekijät kantavat vastuun vain itsestään tai että kaikki työntekijät ovat vastuussa toisistaan. Kun turvallisuuskulttuurissa kuitenkin saavutetaan sen korkein taso, kaikista työntekijöistä tulee turvallisuusjohtajia.

Vaikka turvallisuusjohtajuus ei koske vain esihenkilöitä, on heillä ratkaiseva rooli yrityksensä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä ja sen nostamisessa seuraavalle tasolle. Sääntöjen, vaatimusten ja vastuukysymysten tuntemisen lisäksi turvallisuusjohtajien tulisi harjoittaa seuraavia pehmeitä taitoja ja sisällyttää ne strategiseen työhönsä:

1. Viestintä

Säännölliset työntekijöiden kanssa käytävät keskustelut ja tapaamiset ovat ratkaisevia luotaessa perustaa turvalliselle käyttäytymiselle työpaikalla. Turvallisuusjohtajien tulisi pyrkiä keskustelemaan työtovereidensa kanssa suoraan säännöllisin väliajoin, esimerkiksi pitämällä lyhyt turvallisuuskeskustelu. Vaihtoehtoisesti he voisivat pitää kollegoidensa kanssa säännöllisiä turvallisuuskokouksia, joissa käsitellä tapahtuneisiin työtapaturmiin liittyviä raportteja, joiden avulla voidaan havainnollistaa työpaikalla olevia todellisia vaaroja.

2. Aitous ja roolimallina toimiminen

Turvallisuuden asettaminen etusijalle ei riitä. Turvallisuusjohtajien on näytettävä esimerkkiä ja toimittava sanojensa mukaisesti. Jos esimerkiksi kertoo työntekijöille, että heidän on käytettävä turvajalkineita tietyissä tiloissa, ei johtajankaan pidä kävellä näissä tiloissa tavanomaisilla kengillä. Jos johtajat tekevät virheitä, on heidän kannettava niistä vastuu.

3. Työntekijöiden mukaanotto

Työntekijöiden vastuuntunnon nostamiseksi on suositeltavaa delegoida heille yksittäisiä tehtäviä. Jos he ovat aktiivisesti mukana työterveys- ja työturvallisuustoiminnoissa – paikan päällä tehtävissä tarkastuksissa, koulutuksissa tai he osallistuvat turvallisuuteen liittyviin päätöksiin – parantaa tämä yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä sekä lisää työntekijöiden tietoisuutta.

4. Arvostus ja palaute

Yrityskulttuuri, jossa avoimesti kerrotaan virheistä ja annetaan palautetta, ei saa olla vain osa yrityksen teoreettista filosofiaa, vaan sitä tulee harjoittaa ja siihen tulee kannustaa aktiivisesti. Kenenkään ei pitäisi pelätä vaarallisesta tilanteesta tai työpaikalla sattuneesta tapaturmasta ilmoittamista. Haluttomuus ilmoittaa tällaisista ongelmista voi johtaa siihen, että mahdollisia puutteita ei tiedosteta – ja vaarana on, että onnettomuuksien riskit kasvavat, vaikka kaikki näyttääkin paperilla hyvältä. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää, että esihenkilöt kannustavat työntekijöitä ilmoittamaan epäkohdista. Läheltä piti - ja vaaratilanteet edellyttävät myös palautetta ja asianmukaisia ​​toimia. Lisäksi on tärkeää kehua turvallista toimintaa. Tämä kasvattaa työntekijöiden tietoisuutta siitä, että yritys arvostaa ja priorisoi turvallista työntekoa.

5. Käytös ja johtamistyyli

Jos haluaa tulla otetuksi vakavasti johtajana, tulee kehittää selkeä ja ymmärrettävä johtamistyyli. Tämä edellyttää jo mainittujen viestintätaitojen lisäksi aitoa lähestymistapaa, joka vastaa työntekijöiden odotuksia. Jos työpaikalla otetaan esimerkiksi käyttöön työvuorojärjestelmä, joka vaikuttaa työntekijöiden terveyteen tai lisää työtapaturmia ja vaaratilanteita, tarvitaan johtajuutta sekä halukkuutta myöntää omat virhearvionsa ja varmistaa, että ongelmat ratkaistaan ​​kaikkia tyydyttävällä tavalla.

6. Yhteistyöhön perustuva turvallisuuskulttuuri

Myönteisen turvallisuusajattelun syntyminen edellyttää, että työntekijät ymmärtävät työterveyden ja -turvallisuuden merkityksen ja suhtautuvat siihen myönteisesti. Siksi johtajien vastuulla on luoda yhtenäinen turvallisuuskulttuuri, jossa kaikki sidosryhmät tekevät yhteistyötä.

Tavoitteen tulisi olla, etteivät johtajat ole ainoita, jotka kiinnittävät huomiota turvalliseen käyttäytymiseen ja antavat palautetta. Myös työntekijöiden tulisi tukea toisiaan ja puuttua turvattomaan käyttäytymiseen ja mahdollisiin vaaroihin. Samalla on hyödyllistä antaa toisilleen positiivista palautetta turvallisuustietoisesta käyttäytymisestä. Johtajia on koulutettava motivoimaan työntekijöitään käyttäytymään tällä tavalla.

7. Lähtökohtana työturvallisuuteen perehdytys

Valitettavasti on edelleen hyvin harvinaista, että esihenkilöillä on tällaisten toimien toteuttamiseen tarvittavat taidot ja koulutus. Tämä johtuu siitä, ettei heille tarjota ammattimaista työterveys- ja työturvallisuuskoulutusta samalla tavalla kuin tuotteisiin ja niiden tuotantoon liittyvä perehdytystä. On olennaista, että esihenkilöt ja muut mahdolliset turvallisuusjohtajat saavat useiden kuukausien ajan laajaa ja yksityiskohtaista työterveys- ja työturvallisuuskoulutusta ja että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan yhdessä sparrauskumppanin kanssa. Näin varmistetaan, että he voivat hyödyntää suoraa palautetta ja saavat sisäistä motivaatiota turvallisuusjohtamiseen nopeiden onnistumisten kautta.